Tuomo Kondie

Tuomo

Olen Tuomo Kondie, 28-vuotias tampereenkarjalainen kielentutkija ja kansalaisvaikuttaja. Koulutukseltani olen filosofian maisteri, ja työskentelen tutkimusapulaisena tehden samalla väitöskirjaani. Erikoisalaani on vähemmistökielten elvytys ja erityisesti karjalan kieli.

Toimin tällä hetkellä Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša ry:n puheenjohtajana sekä Vihreiden nuorten hallituksessa kansainvälisistä asioista vastaavana. Olen toiminut aktiivisesti myös ilmastoliike Fridays for Futuressa.

Vapaa-ajallani pelaan, luen, neulon, kiipeilen ja opiskelen kieliä.

Tuomo puussa

Kuka minä olen?

Monien eri vaiheiden jälkeen olen kotiutunut syntymäkaupunkiini Tampereelle. Nyt asun keskustassa kahden kämppiksen ja kuuden huonekasvin kanssa, naapureinani Tammerkosken kalalokit ja jokunen kaupunkirusakko.

Taustani

Synnyin Tampereella huhtikuussa 1993, ja ensimmäinen kotini oli Petsamon kentän laidalla. Sieltä minulla ei tosin ole mitään muistoja, sillä muutimme Joensuuhun heti seuraavana vuonna, ja Joensuussa vietin lapsuuteni ja nuoruuteni. Olen ollut aina kiinnostunut kielistä ja kulttuureista, ja lukio-aikaan vietin vaihtovuoden Ecuadorissa. Itä-Suomen yliopistossa opiskellessani taas vietin vuoden Kiinassa, ja maisterinopintoni veivät minut Liettuaan, Saksaan ja Ruotsiin, minkä jälkeen palasin 25 vuoden jälkeen syntymäkaupunkiini Tampereelle.

Kiinnostus kieliä kohtaan vei minut opiskelemaan kielitiedettä. Alusta saakka opinnoissani korostui kiinnostus omaa kieltäni, karjalaa, ja sen yhteiskunnallista asemaa kohtaan. Siten suuntauduin lopulta sosiolingvistiikkaan ja erikoistuin vähemmistökielten yhteiskunnalliseen asemaan. Erityisesti minua kiinnostaa kielenelvytys  vähemmistökielet kaikkialla maailmassa ovat vaarassa kuolla valtakielien paineen ja assimilaatiopolitiikan vuoksi, mutta tuo kehitys ei ole vääjäämätöntä. Kielet eivät elä tyhjiössä yhteiskunnasta irrallaan, vaan niiden asema ja nykytilanne on aina poliittisen toiminnan tulosta, ja poliittisilla toimilla niitä voidaan myös elvyttää ja vahvistaa.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Olen varhaisteini-iästä alkaen ollut todella kiinnostunut politiikasta ja yhteiskunnasta, mutta varsinainen yhteiskunnallinen heräämiseni tapahtui 16-vuoniaana kun tajusin, miten huono asema karjalaisilla on ollut ja on yhä, niin Suomessa kuin Venäjälläkin. Aloin kertomaan asiasta kaikille jotka vain jaksoivat kuunnella, kyllästyttäen ystäviäni pitäen illanistujaisissa monologeja karjalaisten syrjinnästä ja yhteiskunnan huonoista rakenteista.

Myöhemmin opin hieman tahdikkaammaksi saarnojeni kanssa, mutta palo asiaa kohtaan ei ole laantunut. Julkisessa keskustelussa karjalaisten suhteen ollaan edistytty valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta konkreettiset muutokset ovat olleet minimaalisia. Meillä karjalaisilla ei edelleenkään ole laillista asemaa kotimaassamme, eikä kieltämme vieläkään opeteta yhdessäkään koulussa Suomessa. Karjalaiset ovat yhä vailla tukea kielelleen ja kulttuurilleen. Vuosien mittaan olen ollut mukana hyvin monenlaisessa hankkeessa karjalaisten oikeuksien edistämiseksi. Viimeisimpänä sain olla muiden karjalaisnuorten mukana perustamassa Suomen ensimmäistä karjalaista nuorisojärjestöä, Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša ry:tä, jota minulla on myös ilo ja kunnia puheenjohtaa.

Niin tärkeää ja rakasta kuin se minulle onkin, ei karjalaisaktivismi kuitenkaan ole jäänyt ainoaksi yhteiskunnallisen vaikuttamisen tavakseni. Maailmanlaajuiset ja alati kiihtyvät ympäristökriisit huolestuttavat ja pelottavat monien muiden tavoin minuakin, ja olen toiminut aktiivisesti Fridays for Future -ilmastoliikkeessä. Puoluepoliittinen toiminta on myös tullut tutuksi, sillä olen ollut vuodesta 2015 vihreän liiton jäsen, ja toiminut puolueessa useissa eri tehtävissä. Tällä hetkellä toimin Vihreiden nuorten liittohallituksessa, jossa vastaan kansainvälisistä asioista.

 

Mitä muuta?

Elämä ei onneksi ole pelkkää työtä ja politiikkaa, niin mukavia ja kiinnostavia kuin ne asioina ovatkin. Tykkään pelata erilaisia lauta- ja videopelejä sekä yksin että porukalla, ja pelikirjaston lisäksi kokoan kodissani myös tavallista kirjastoa. Luen mielelläni niin kauno- kuin tietokirjallisuuttakin, ja lisäksi rakastan sanakirjoja. Kokoelmani helmi on Kotimaisten kielten keskuksen kuusiosainen Karjalan kielen sanakirja. Pidän myös kiipeilystä, linnuista, neulomisesta ja teatterista. Opettelen myös mielelläni uusia kieliä.